84 % suomalaisvanhemmista kokee, että sosiaalinen media ja digitaaliset kanavat ovat lisänneet kiusaamista. Tämä selviää Empatia nettiin -hankkeen kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin noin 1000 suomalaisen vanhemman ja yli 400 opettajan näkemyksiä lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta nettikiusaamisesta.

Viestintään keskittyvän konsulttitoimiston vetäjänä otan peilin käteen, kun mietin nettikiusaamista. Miksi? Väitän, että yhtä lailla, kun viestintä on ratkaisu, on se samalla myös osa ongelmaa. Kyy on kasvanut povella, kun olemme hyödyntäneet ensiaallossa viestinnän arkea kiihdyttäviä teknologisia ratkaisuja.

Viestintäteknologian kehitys on kiistatta tehnyt meistä jokaisesta äänitorven. Yksilöä korostava aika on täyttynyt ainoista oikeista mielipiteistä. Äänet kanavoituvat yhteisille alustoille, mutta eivät enää ihmiseltä toiselle. Kun emme keskustele, emme myöskään opi. Dialogista on tullut tvittuilua.

Meidän on rakennettava aitoa, digiajan vuorovaikutusta, joka auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan.

Vihaviestinnässä ja törkeässä somekommentoinnissa unohtuvat ihminen ja hänen tunteensa. Empatiassa on kysymys myötäelämisen taidosta – miksi tuo kyky on niin monelta heikentynyt tai jopa kokonaan hävinnyt?

Iso tekijä on sosiaalinen media. Julkisuuden henkilöt ovat vapaata riistaa, samoin viranomaiset ja kaikki, jotka ovat aktiivisesti ”esittelevät” elämäänsä. Mahtaako olla niin, että kiitos nettikäytöksemme, olemme jo pudonneet empatiataitojen häntäpaikalta pakkasen puolelle?

Kyvyttömyys asettua toisen ihmisen asemaan eli empatiavaje onkin suomalaisen kestävyysvajeen paha sisarpuoli. Viestintä on vähintään kahdensuuntaista vuorovaikutusta, jossa opimme toinen toisiltamme. Toisen tilanteeseen voi eläytyä vain, jos sen tuntee. Itse asiassa empatia ja empaattisuus ovat viestintää. Ja vuorovaikutuksellinen viestintä kiusaamisen vastakohta.

Kyky empatiaan kuljettaa ihmisiä kohti keskinäistä luottamusta. Luottamukseen yksilöiden välillä, luottamukseen instituutioita ja organisaatioita kohtaan. Nyt aikamme ilmiö, empatian puute ravistelee lujasti tätä luottamusta.

Viestinnällä ja meillä viestinnän tekijöillä on oma, iso vastuumme luottamuksen vahvistamisessa. Meidän on rakennettava aitoa, digiajan vuorovaikutusta, joka auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan. Annettava tilaa erilaisuudelle ja kuunneltava erilaisia mielipiteitä. Voisiko ilmiöoppimisen toistuvaksi aiheeksi tuoda somen, somekäytöstaidot ja niiden kehittämisen?

Some ja sivistys voisivat olla loistava sanapari. Tällä hetkellä ne ovat kuin magneetin toisiaan hylkivät navat, mutta mitä jos. Sivistykseen nimittäin kuuluu sivistynyt viestintä, empatia ja tyylikäs käytös kaikissa tilanteissa ja kanavissa. Yhdessä voisimme tähdätä merkityksellisempään elämään jokaiselle, niin netissä, kotona, kouluissa kuin työpaikoilla. Kai me nyt tämäkin asia saadaan kuntoon? Sinun avullasi.

Empatiapakkauksesta työkaluja empaattisempaan digiviestintään

Empatia nettiin -hanke pyrkii parantamaan tietämystä nettikiusaamisesta ja lisäämään empatiaa netissä. Mukana hankkeessa on H+K:n lisäksi Opetusalan ammattijärjestö, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Someturva, sekä useita yrityskumppaneita kuten Microsoft, If, Elisa. Hill+Knowlton Strategies on vastannut koko kampanjakokonaisuuden konseptoinnista ja toteutuksesta.

Tärkeänä osana hanketta on konseptoimamme uusi digitaalinen palvelu, Empatiapakkaus, joka antaa vanhemmille, opettajille sekä lapsille ja nuorille työkaluja ja tukea empaattiseen käyttäytymiseen netissä ja muissa digitaalisissa ympäristöissä.

Miten sinä parantaisit empatiaa digiajalla? Empaattisemman digiviestinnän rakentamiseen tarvitaan kaikkia. Haastamme myös sinut mukaan ideoimaan ja kehittämään Empatiapakkausta. Ideoita empatiapakkaukseen voi lähettää toukokuun loppuun asti hankkeen verkkosivuilla.

Tutustu hankkeeseen osoitteessa www.empatiapakkaus.fi

Tarja Jussila
toimitusjohtaja
Hill+Knolwton Strategies Finland